Takaisin pääsivulle

20 syyskuu
2010

Onnea ruotsidemokraatit!

Ruotsin parlamenttivaaleissa tehtiin eilen ja viime yönä historiaa, kun kansallismielinen Ruotsidemokraatit-puolue (SD) nousi valtiopäiville lähes kuuden prosentin kannatuksellaan. Kyseisellä kannatuksella valtiopäiviltä näyttäisi irtoavan puolueelle 20 paikkaa. Olen seurannut jo vuosien ajan Ruotsidemokraattien taivalta marginaaliryhmästä kohti varteenotettavaa valtiopäiväpuoluetta. Puolueen tie on ollut äärimmäisen vaikea ja kivinen kulkea. Siksi olenkin nyt hyvin iloinen siitä, että puolueen aktiivien rankka työ viimein palkitaan.

Olin aikaisemmin vaalien alla yhteydessä Ruotsidemokraattien suuntaan. Tuolloin puheista kävi selväksi, että puolue on joutunut suoranaisen syrjinnän kohteeksi. Ruotsidemokraatteja ei muun muassa huolittu muiden puolueiden tavoin mukaan television vaalikeskusteluihin, eivätkä ruotsalaiset tv-kanavat suostuneet näyttämään puolueen vaalimainosta. Sen sijaan esimerkiksi aikakauslehti Fokus julkaisi kaksisivuisen pääkirjoituksen, jossa se vetosi ruotsalaisiin, etteivät nämä äänestäisi Ruotsidemokraatteja. Tämä on ilmeisesti sitä todellista sananvapautta ja demokratiaa Ruotsin tyyliin.

Kaiken Ruotsidemokraatteihin kohdistuneen sensuurin ja propagandan lisäksi puolueen aktiivit ovat joutuneet poliittisen uransa aikana ja erityisesti vaalien alla demokratiaa vastustavien tahojen, lähinnä vasemmistoaktivistien ja maahanmuuttajien, jatkuvan uhkailun ja väkivallan kohteeksi. Muun muassa vuosi sitten puolueen lehdistösihteeri Martin Kinnunen ja hänen tyttöystävänsä pahoinpideltiin kadulla vasemmistoaktivistien toimesta. Jukka Turunen listasi blogissaan nyt vaalien alta esimerkkejä siitä, kuinka törkein keinoin Ruotsidemokraatteja vastaan on toimittu. Tuntuu uskomattomalta, että tällaista voi tapahtua naapurimaassamme Ruotsissa. Maa näyttää taantuneen länsimaisesta sivistysvaltiosta lähes kehitysmaan asteelle, mitä tulee sananvapauteen ja demokratiaan.

Jotain tilanteesta kertoo myös se, että jopa venäläinen tv-kanava ihmetteli ruotsalaista sensuuria. Lisäksi tanskalaiset parlamentaarikot vaativat ulkopuolisten vaalitarkkailijoiden lähettämistä Ruotsiin. Vaalitarkkailijoita ei kuitenkaan saatu Ruotsidemokraatteihin kohdistuneesta uhkailusta ja väkivallasta sekä äänestyspaikoilla tapahtuneesta SD:n vaalilippujen hävittämisestä huolimatta paikalle.

Ruotsi alkaa olla maahanmuuton ja monikulttuurisuuden osalta jo menetetty tapaus. Seuraan kuitenkin mielenkiinnolla, miten tilanne kehittyy ja mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Toivotan Ruotsidemokraateille voimia ja menestystä valitsemallaan vaikealla tiellä. Vaikka Ruotsin pelastaminen monikulttuurisuuden kynsistä voi tuntua mahdottomalta tehtävältä, mielestäni on silti hienoa, että joku jaksaa unelmoida paremmasta huomisesta ja yrittää muuttaa tuulen suuntaa.