Takaisin pääsivulle

29 maaliskuu
2018

Liberaali maahanmuuttopolitiikka tuhoaa hyvinvointivaltion

Jokainen talouden toiminnasta jotain ymmärtävä tietää sen, että suomalainen hyvinvointivaltio ja nykyinen liberaali maahanmuuttopolitiikka ovat yhdessä toimimaton yhtälö. Liberaali maahanmuuttopolitiikka ei sovi yhteiskuntaan, jonka hyvinvointijärjestelmä perustuu näin vahvasti tulonsiirtoihin työssäkäyviltä tulonsiirtojen varassa eläville. Siksi olisikin toivottavaa, että myös Suomen hallitus viipymättä ryhtyisi toimiin maahanmuuttopolitiikan kuntoon saattamiseksi maassamme. Hallitukselle on tähän jo työkalut annettu, kun perussuomalaisten aloitteesta hallituksessa laadittiin aikoinaan kattava lista maahanmuuttopoliittisista järkeistämistoimenpiteistä.

Maailman mittakaavassa korkea sosiaaliturva ja muut veronmaksajien kustantamat palvelut sekä liberaali maahanmuuttopolitiikka houkuttelevat Suomeen sellaisia maahanmuuttajia, joiden motiivi on hyötyä julkisista etuuksista. Ei hölmö ole se, joka pyytää, vaan se, joka antaa. Kun korkeasti koulutettu maahanmuuttaja suuntaa matalamman verotuksen maahan, jossa voi menestyä omalla työllään vaikkapa yrittäjänä, kouluttamaton ja vähemmän yritteliäs maahanmuuttaja menee maahan, jossa hän voi elellä veronmaksajien kustannuksella.

Erilaiset vetovoimatekijät eri maissa houkuttelevat luonnollisesti erilaisia maahanmuuttajia. Esimerkiksi Yhdysvaltojen vetovoimatekijä maahanmuuttajien silmissä on maan tarjoama mahdollisuus menestyä omilla ponnisteluilla, kun taas Suomen vetovoimaisuutta maailmalla edustaa maahanmuuttajille antelias sosiaaliturvajärjestelmä ja muut ilmaiset palvelut.

Jos maahanmuuttopolitiikkaan ei saada täyskäännöstä aikaan, suomalainen hyvinvointivaltio ennen pitkää tuhoutuu. Tämä varmasti sopii osalle talousoikeistolaisista, joita maamme hallituksessa istuu. Sen sijaan yllättävää on, että se näyttää sopivan myös oppositiossa istuville vasemmistolaisille, jotka perinteisesti ovat puolustaneet hyvinvointivaltiota.

Velkaisen Suomen kohdalla on tullut jo raja vastaan sen suhteen, kuinka paljon ihmisiä veronmaksajien kustannuksella pystytään taloudellisesti kestävästi elättämään. Vanhusten määrän lisääntyessä yhteiskuntamme ajautuu entistä haastavampaan taloudelliseen tilanteeseen. Kun Suomi ottaa lisäksi jatkuvasti vastaan vaikeasti työllistyviä ihmisiä ulkomailta, ajaudutaan todella vaikeisiin talousongelmiin. Taloudellinen huoltosuhde heikkenee, minkä seurauksena julkista sektoria joudutaan karsimaan rankalla kädellä, ja tästä huolimatta Suomen velkaantuminen jatkuu vielä pitkään.

On ollut myös havaittavissa, että liberaalin maahanmuuttopolitiikan seurauksena joidenkin kansalaisten veronmaksuhalukkuus heikkenee, kun he huomaavat verorahojensa valuvan enenevässä määrin maahanmuuttajien elättämiseen ja tehottomaan kotouttamisbisnekseen. Veronmaksuhalukkuuden heikkeneminen taas johtaa yhteiskunnassa yleisesti oikeistolaisempaan talouspolitiikkaan. Tämä on asia, jota vasemmistolaiset eivät tunnu ymmärtävän.

Suomella on valittavana hyvinvointivaltion tulevaisuuden suhteen käytännössä kaksi vaihtoehtoa:

Ensimmäinen vaihtoehto on se, että siirrämme hyvinvointivaltiomme ja -yhteiskuntamme jälkipolville panostamalla muun muassa vastuulliseen maahanmuuttopolitiikkaan, toimiviin työmarkkinoihin, työllisyyteen ja yrittäjyyteen sekä kestävään julkiseen taloudenpitoon ja kestäviin julkisen sektorin rakenteisiin.

Toinen vaihtoehto on se, että jatkamme liberaalin maahanmuuttopolitiikan tiellä ja romutamme sen seurauksena hyvinvointivaltiomme. Liberaali maahanmuuttopolitiikka voi toimia jossain määrin vain sellaisissa yhteiskunnissa, joissa ei ole houkuttimena kattavaa sosiaaliturvaa ja muita julkisia palveluja kaikille halukkaille ja jossa työmarkkinat on vapautettu kaikesta sääntelystä.

Itse suosin ensimmäistä vaihtoehtoa.