Takaisin pääsivulle

23 lokakuu
2013

Kohti kansantaloudellista katastrofia

Puheenvuoroni eduskunnassa torstaina 23.10.2013:

3) Laki tuloverolain 127 a ja 127 b §:n muuttamisesta Lähetekeskustelu

Lakialoite LA 47/2013 vp Kaj Turunen /ps ym.:

Olli Immonen /ps:
Arvoisa herra puhemies! Suomi on kovaa vauhtia ajautumassa kansantaloudellisesti tuhon tielle. Maamme kokonaisvelka on lähes kaksinkertaistunut viimeisen viiden vuoden aikana lähes 100 miljardiin euroon, eikä loppua tälle holtittomalle velaksi elämiselle ole lähiaikoina nähtävissä. Ja mikä erikoisinta, kaikki tämä on tapahtunut perinteisesti tarkan markan puolueena profiloituneen kokoomuksen istuessa hallituksessa. Pääministeri Kataisen nykyiseen hallitusohjelmaan kirjatuista tavoitteista julkisen velka-asteen taittamiseksi sekä julkistalouden alijäämän supistamiseksi tullaan myös tällä hallituskaudella jäämään kauaksi. Hallitus ei enää edes itse kehtaa puhua talouspoliittisen linjansa uskottavuudesta, vaan se tyytyy ajelehtimaan tahdottomana ajopuuna verrokkimaittemme Ruotsin ja Saksan porhaltaessa vahvasti eteenpäin.Arvoisa puhemies! Maamme julkinen talous olisi asetettava saneeraukseen valtiontalouden tasapainottamiseksi. Valtion sääntelyä, turhasta hallinnosta ja paisuneesta julkisesta sektorista aiheutunutta byrokratiaa sekä tiheää lakiviidakkoa olisi karsittava merkittävästi. Myös lukuisista ylikalliista konsultointi- ja kehittämishankkeista olisi leikattava. Rakenteelliset uudistukset ja leikkaukset oikein kohdistettuina ovat välttämättömiä toimenpiteitä tässä taloudellisessa tilanteessa.

Hallituksen olisi nyt viimein ymmärrettävä, että yrittäjät ovat tämän maan selkäranka ja se taho, joka luo uusia työpaikkoja sekä ylläpitää hyvinvointia yhteiskunnassamme. Tämän vuoksi hallituksen olisi vakavasti harkittava siirtymistä niin sanottuun Viron mallin mukaiseen yritysverotukseen. Myös arvonlisäverovelvollisen liiketoiminnan alarajan nosto parantaisi huomattavasti yritysten työllistämismahdollisuuksia ja kilpailukykyä. Kohtuuhintaisen energiansaannin turvaamiseksi Suomen teollisuudelle olisi hallituksen puolestaan peruttava kaikki rikkidirektiivin ja windfall-veron kaltaiset turhat rasitteet.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden kysyntä tulee väestön ikääntymisen myötä kasvamaan voimakkaasti tulevina vuosina. Tämä kehitys heikentää väestöllistä huoltosuhdetta, jolloin yhä suurempi osa suomalaisista joutuu elättämään kasvavaa vanhusväestöä. Suomen nykyinen maahanmuuttopolitiikka tulee osaltaan rasittamaan väestöllistä huoltosuhdetta, sillä viime vuosien tulomuutosta huomattava osuus on koostunut ei-länsimaalaisista työ- ja kielitaidottomista yksilöistä. Maahanmuuton taloudellisten kustannusten vähentämiseksi olisi maahanmuutto saatava tuntuvaan laskuun Euroopan ulkopuolelta.

Arvoisa puhemies! Suomen olisi jo aika luopua maamme keinotekoisesti ylläpidetystä kaksikielisyydestä ja koulutuslaitosten pakkoruotsista, jolloin muun muassa hallinnollinen ja byrokraattinen taakka kevenisivät merkittävästi. Suomen kaksikielisyydelle ei löydy enää tämän päivän kansainvälisessä maailmassa rationaalisia perusteita. Maassamme olisikin astuttava kansan enemmistön tahdon mukaisesti virallisen yksikielisyyden tielle.

Myös erimuotoiseen kulttuuritoimintaan suunnattuihin määrärahoihin olisi tehtävä selkeitä leikkauksia. Itse jättämässäni talousarvioaloitteessa ehdotan taiteen ja kulttuurin määrärahojen vähentämistä muun muassa Islamilaiselta Neuvostolta ja Ihmisoikeusliitolta. Lisäksi olen allekirjoittanut edustaja Saarakkalan useita mainioita kulttuurialoitteita, joissa esitetään leikkauksia muun muassa Kiasman taidehankintoihin ja nykytaiteilijoiden apurahoihin.

Arvoisa herra puhemies! Velkaantumisen taittamisen tulisi olla nyt puoluerajat ylittävä prioriteetti. Kataisen hallitukselle tuntuu kuitenkin olevan tärkeintä rahoittaa tukipaketteja Euroopan kriisimaille sekä jatkaa rahan lapioimista muun muassa tehottomaan kehitysyhteistyöhön niin, että pahimmillaan siihen ohjatut varat ohjautuvat afrikkalaisdiktaattorien taskuihin. Kaikki kansallinen energia Suomessa olisi ohjattava nyt työllisyyden kasvattamiseen ja elinkeinoelämän elvyttämiseen yrittäjyyden mahdollisuuksia parantamalla.