Takaisin pääsivulle

17 marraskuu
2011

KK: Ulkomaalaisten osuus korkeakouluissa

Jätin tänään (17.11.2011) eduskunnassa hallituksen vastattavaksi seuraavan kirjallisen kysymyksen koskien ulkomaalaisten opiskelijoiden osuuden kasvattamista Suomen korkeakouluissa:

Ulkomaalaisten opiskelijoiden osuuden kasvattaminen Suomen korkeakouluissa

Opetusministeri Jukka Gustafssonin mukaan (Helsingin Sanomat 22.9.2011) Suomeen tulee saada lisää ulkomaalaisia korkeakouluopiskelijoita. Esimerkiksi Pohjois-Suomessa opiskelemaan hakevien ulkomaalaisten määrä on tunnetusti pääkaupunkiseutua huomattavasti pienempi. Hallitus aikoo ryhtyä vähentämään ammattikorkeakoulujen aloituspaikkoja tuntuvasti muun muassa Pohjois-Suomesta ja lisäämään niitä pääkaupunkiseudulle. Tällä toimenpiteellä suomalaisten opiskelijoiden aloituspaikat vähenevät ja ulkomaalaisten opiskelijoiden aloituspaikat ja heidän osuutensa korkeakouluissa lisääntyy. Aloituspaikkojen karsiminen Pohjois-Suomesta johtaa siihen, että yhä suurempi osa suomalaisista nuorista jää ilman opiskelupaikkaa, ja heidän syrjäytymisriskinsä kasvaa. Jo tällä hetkellä nuorisotyöttömyys on alueella maan korkeinta.

Ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden määrän lisäämistä perustellaan erityisesti kansainvälisyydellä. Samalla tavalla perustellaan myös sitä, ettei ETA-alueen ulkopuolelta opiskelemaan tulevien tarvitse maksaa opinnoistaan Suomessa. Lisäksi ETA-alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksuja on vastustettu virheellisesti siten, että mikäli ulkomaalaisten lukukausimaksut otettaisiin käyttöön, se olisi myös askel kohti suomalaisten opiskelijoiden lukukausimaksuja. Osa ulkomaalaisista opiskelijoista hakee Suomesta vain ilmaisen tutkinnon jäämättä kuitenkaan sen jälkeen maahamme töihin. Kansainvälisyyttä korkeakouluissa voidaan ulkomaalaisten opiskelijoiden haalimisen sijaan kehittää esimerkiksi vaihto-oppilasohjelmien ja yritysyhteistyön avulla.

Suomeen hakevien ulkomaalaisten opiskelijoiden kielitaitoa tai oikeaa syytä opiskelijaksi hakeutumiseen ei tutkita nykyisin kunnolla, mikä aiheuttaa ongelmia sekä kouluille että kanssaopiskelijoille. Vaadittavien taitojen puutteen vuoksi opettajat sekä opiskelijat joutuvat käyttämään aikaansa ulkomaalaisten oppilaiden auttamiseen, mikä haittaa suomalaisten nuorten opetusta ja heidän oppimistaan. Ilmi on tullut myös tapauksia, joissa ulkomaalaiset ovat hakeneet Suomeen opiskelemaan väärennetyillä asiakirjoilla eikä maahan tulemisen todellisena syynä ole ollut opiskelu. Tällöin ulkomaalaiset ovat vieneet tutkintoon valmistavia opiskelupaikkoja aidosti opiskelemaan haluavilta suomalaisilta nuorilta.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Onko hallituksen tavoitteena lisätä ulkomaalaisten opiskelijoiden määrää ja osuutta Suomen korkeakouluissa vähentämällä aloituspaikkoja muun muassa Pohjois-Suomesta ja lisäämällä niitä pääkaupunkiseudulle?

Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 2011
Olli Immonen /ps.

 

Sain 13.12.2011 kysymykseeni ministeriltä seuraavan vastauksen:

Koulutustarjonnan valtakunnallisten ennakointitietojen perusteella ammattikorkeakoulujen koulutustarjontaa tulee supistaa 2 200 aloittajalla vuoteen 2016 mennessä. Tämä on tarkoitus toteuttaa vähentämällä ammattikorkeakoulujen aloituspaikkoja 2 200:lla vuodesta 2013. Koulutustarjonnan oikea kohdentaminen on välttämättömyys tulevaisuuden osaavan työvoiman turvaamiseksi alueittain ja aloittain. Samalla pystytään järkevällä tavalla toteuttamaan merkittävä osa hallituksen ammattikorkeakouluille asettamaa säästövelvoitetta vuoteen 2015 mennessä. Säästövelvoite on osa hallituksen toimia julkisen talouden kestävyyden vahvistamiseksi ja talkoot koskettavat yhteiskunnan kaikkia sektoreita.

Sivistyspoliittisen ministeriryhmän syyskuussa tekemien linjausten mukaisesti vähennykset kohdennetaan siten, että ne suuntaavat valtakunnallista koulutustarjontaa ennakointien mukaisesti, koulutuksen saavutettavuus ja alueellinen koulutustarjonta turvataan korkeakouluverkon tiivistyessä ja eri kieliryhmien tarpeet otetaan huomioon koulutuksen mitoituksessa. Alueellisesti kattava koulutusverkko on jatkossakin suomalaisen osaamisen perusta. Koulutuspaikkojen käyttöä tehostamalla ja opiskelijavalintoja uudistamalla pyritään turvaamaan ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevien nopeampi siirtyminen koulutukseen ja opintoprosesseja parantamalla nopeuttamaan tutkinnon suorittamista ja siirtymistä työelämään.

Opetus- ja kulttuuriministeriö antoi 5.10.2011 ammattikorkeakouluille ja yliopistoille kirjallisen palautteensa, joissa pääpaino on korkeakoulujen strategioiden ja rakenteellisen kehittämisen etenemisen arvioinnissa. Ammattikorkeakoulujen osalta palautteeseen sisältyy myös ministeriön konkreettisia ehdotuksia menosäästöjen toteuttamiseksi osittain rakenteellisen kehittämisen keinoin ja aloituspaikkoja vähentämällä. Aloituspaikkavähennyksiä on valmisteltu suuralueittain niin, että samalla pystytään tukemaan ja vahvistamaan korkeakoulujen painoaloja ja profiileja. Aloituspaikkavähennykset koskevat kaikkia alueita ja kaikkia ammattikorkeakouluja ja myös vieraskielistä koulutustarjontaa.

Pääkaupunkiseudulle ei siten lisätä, vaan myös sieltä vähennetään koulutustarjontaa. Pohjois-Suomen suuralueen korkeakoulujen koulutustarjonta suhteessa 19-21-vuotiaiden nuorten keskimääräiseen ikäluokkaan säilyy ministeriön palautteeseen sisältyneiden aloituspaikkaleikkausten jälkeenkin samalla tasolla kuin se on tällä hetkellä. Suhdeluku oli 65,2 % vuonna 2010 ja palautteen pohjalta se on 65,1 % vuonna 2016. Vastaavat suhdeluvut ovat suurmetropolialueen osalta 62,4 % ja 63,4 %. Leikkausten jälkeenkin Pohjois-Suomessa on siis ikäluokkaan nähden enemmän korkeakoulujen koulutustarjontaa kuin pääkaupunkiseudulla.

Ministeriö odottaa ammattikorkeakouluilta perusteltuja palautteita ja esityksiä aloituspaikkavähennyksiin 17.2.2012 mennessä. Sen jälkeen tehdään tarvittavat päätökset. Sinä aikana on mahdollista käydä myös syventäviä neuvotteluja ministeriön kanssa.

Globalisaation oloissa Suomen on huolehdittava kansallisten vahvuuksien kehittämisestä kansainvälisen yhteistyön kautta. Suomen korkeakoulu-, tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän keskeisiä heikkouksia on kuitenkin vähäinen kansainvälisyys. Opetus- ja kulttuuriministeriö on sitoutunut luomaan korkeakouluille toimintapuitteet, jotka mahdollistavat korkeakoulujen entistä aktiivisemman toiminnan kansainvälisessä koulutus- ja tutkimusyhteistyössä. Korkeakoulujen tulisi tarjota korkeatasoista vahvuusalueilleen keskittyvää vieraskielistä opetusta sekä hyödyntää aktiivisesti kansainvälisen yhteistyön mahdollisuuksia. Vieraskielinen opetus Suomessa mahdollistaa suomalaisten opiskelijoiden vastavuoroisen opiskelijaliikkuvuuden ja tarjoaa suomalaisille opiskelijoille mahdollisuuden vieraskieliseen opiskeluun myös kotimaassa.

Korkeakoulut voivat vuosina 2010-2014 osallistua lukukausimaksukokeiluun, jolla vahvistetaan korkeakoulujen kansainvälistymistä ja luodaan korkeakouluille uusia kansainvälisiä toimintamahdollisuuksia. Korkeakoulut voivat kokeilun aikana periä maksuja vieraskieliseen ylempään korkeakoulututkintoon tai ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutusohjelmaan hyväksytyltä ETA-alueen ulkopuolelta tulevalta opiskelijalta. Maksujen perimisen edellytyksenä on, että korkeakouluilla on apurahaohjelma, jolla voidaan tarvittaessa tukea maksullisiin koulutusohjelmiin osallistuvien opiskelijoiden opiskelua.. Kokeilun aikana selvitetään, mitä vaikutuksia maksullisiin koulutusohjelmiin siirtymisestä on korkeakoulujen kansainvälistymiselle, suomalaisen korkeakoulutuksen vetovoimalle, opiskelijavirroille ja vieraskielisen korkeakoulutuksen laadulle.

Korkeakoulujen rakenteiden ja koulutustarjonnan suuntaamisen lähtökohtana on toiminnan laadun ja vaikuttavuuden vahvistaminen. Uudistuksilla tavoitellaan korkeakouluyhteisöjä, joilla on edellytykset toimia kansallisesti ja kansainvälisesti korkealla tasolla ja joiden taloudellinen kantokyky on kestävällä pohjalla. Tavoitteena on myös tarjota opiskelijoille entistä laadukkaampaa koulutusta ja edistää koulutuksellista tasa-arvoa eri puolilla maata. Tehtävät ratkaisut tähtäävät näiden tavoitteiden saavuttamiseen myös Pohjois-Suomen ammattikorkeakoulujen kohdalla.

Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 2011
Opetusministeri Jukka Gustafsson