Takaisin pääsivulle

28 marraskuu
2011

KK: Turvapaikanhakijoiden salakuljetukset

Jätin tänään (28.11.2011) eduskunnassa hallituksen vastattavaksi seuraavan kirjallisen kysymyksen koskien turvapaikanhakijoiden salakuljetusten maksamista vastaanottorahalla:

Laittomasti maahan tulleiden turvapaikanhakijoiden salakuljetusten maksaminen sosiaalituella

Viranomaiset ovat saaneet runsaasti viitteitä siitä, että osa Suomeen laittomasti saapuvista turvapaikanhakijoista maksaa salakuljetuksensa Suomen valtion maksamalla vastaanottorahalla. Turun Sanomat uutisoi 26. lokakuuta 2011, että keskusrikospoliisin arvion mukaan Suomessa toimii 5-10 aktiivista ihmissalakuljetusryhmää, jotka myyvät velaksi kuljetuksia Suomeen. Salakuljettajien kiinnisaaminen on hankalaa, sillä usein maahantulijoiden sukulaiset odottavat lähtömaassa myös kuljetusta, eivätkä salakuljettajat kaihda uhkailun tai väkivallan käyttöä.

Syyskuussa 2011 voimaan tullut laki kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta ei ota huomioon vastaanottorahan mahdollista väärinkäyttöä salakuljetuksen maksamiseen. Vastaanottorahan sijasta olisikin tärkeä tarjota turvapaikanhakijoille hyödykkeitä muuten kuin rahallisessa muodossa.

Ihmisten salakuljetus on suosittua, koska sekä rangaistukset että kiinnijäämisen riski ovat pieniä. Suomessa turvapaikanhakijoille annettava kuukausittainen vastaanottoraha puolestaan mahdollistaa kuljetuksen ostamisen velaksi.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta laittomien maahantulijoiden salakuljetuksia ei maksettaisi enää jatkossa Suomen sosiaalituella ja aikooko hallitus kiristää lainsäädäntöä siten, ettei ihmisten salakuljetus olisi enää houkuttelevaa?

Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 2011
Olli Immonen /ps.

 

Sain 21.11.2011 kysymykseeni ministeriltä seuraavan vastauksen:

Kotimaastaan sotaa, vainoa ja turvattomuutta pakenevat ihmiset turvautuvat usein ihmissalakuljetukseen, koska muita keinoja ei ole. Turvapaikkaa voi hakea vasta, kun on saapunut kohdemaahan. Jos henkilötietoja koskevia asiakirjoja ei kotimaassa ole luotettavasti saatavilla, monet turvautuvat väärennettyihin asiakirjoihin ja ihmissalakuljetukseen.

Laki kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta (746/2011, vastaanottolaki) tuli voimaan syyskuussa 2011. Lain 19 §:n mukaan turvapaikanhakijalle myönnetään vastaanottoraha ihmisarvoisen elämän kannalta välttämättömän toimeentulon turvaamiseksi ja itsenäisen selviytymisen edistämiseksi. Raha annetaan vain henkilölle, joka on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa ansiotyöllään, muista tuloistaan tai varoistaan, itseensä nähden elatusvelvollisen huolenpidolla tai muulla tavalla. Vastaanottorahan tarve arvioidaan aina tapauskohtaisesti. Säännöksen taustalla on perustuslain 19 §:ssä jokaisen oikeudeksi taattu välttämättömän toimeentulon ja huolenpidon turvaaminen. Myös eduskunnan perustuslakivaliokunta katsoi vastaanottolakia koskevassa lausunnossaan (PeVL 59/2010 vp), että sääntely on merkityksellistä perustuslain 19 §:n kannalta.

Eduskunta päätti turvapaikanhakijoille maksettavan vastaanottorahan määrästä hyväksyessään vastaanottolain keväällä 2011. Määrä pidettiin sillä tasolla, johon turvapaikanhakijoiden saaman toimeentulotuen rahana maksettavaa osa oli pudotettu vuonna 2010. Taso on siis toimeentulotukea noin 30 % alhaisempi, koska hakijat saavat osan tuesta hyödykkeinä vastaanottokeskuksissa. Esimerkiksi yksin asuvan vastaanottoraha on noin 290 euroa kuukaudessa. Rahalla on katettava ruokamenot, vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot, paikallisliikenteen ja puhelimen käytöstä aiheutuvat menot ja vastaavat muut jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot. Jos vastaanottokeskus järjestää ateriat, yksin asuvan vastaanottoraha on noin 85 euroa kuukaudessa.

Ilman huoltajaa olevien lasten taloudelliseen tukeen tehtiin uuden vastaanottolain myötä merkittävä muutos. Oli esitetty epäilyjä, että lapset lähettäisivät osan heille maksetusta toimeentulotuesta ulkomaille, mikä ei luonnollisesti ollut tuen tarkoitus. Syyskuussa voimaan tullut vastaanottolaki mahdollistaa sen, että lapsille maksetaan vastaanottorahan sijasta käyttörahaa. Pääsääntöisesti lapset saavat nykyisin välttämättömän toimeentulon ja huolenpidon hyödykkeinä vastaanottokeskuksissa ja rahana vain taskurahaa, joka on alle 16-vuotiaalle kuukautta kohti enintään 25 euroa ja 16 vuotta täyttäneelle 45 euroa.

Vastaanottoraha on tarkoitettu käytettäväksi toimeentuloon Suomessa, ja se on mitoitettu sen mukaisesti. Jos yksittäistapauksessa tulee ilmi, että rahan myöntäminen on perustunut esimerkiksi tahallaan annettuihin erehdyttäviin tietoihin tuen tarpeesta, voidaan se periä takaisin.

Ihmissalakuljetusta tulee ehkäistä kaikin mahdollisin käytettävissä olevin keinoin. Sen syyt ovat kuitenkin hyvin monitahoiset, ja syistä useimmat liittyvät salakuljettajien palveluja käyttävien ihmisten koti- ja lähtömaiden tilanteeseen. Suomi onkin pitänyt tärkeänä tukea meille tulevien turvapaikanhakijoiden lähtömaiden, niiden lähialueiden ja kauttakulkumaiden kehitystä sekä auttaa pakolaisia lähellä heidän kotimaataan.

Hallitus seuraa tarkasti vastaanottolain vaikutuksia ja erityisesti vastaanotto- ja käyttörahaan liittyvien muutosten merkitystä. Jos vastaanottojärjestelmässä on vetotekijöitä, jotka houkuttelevat maahan perusteettomia turvapaikanhakijoita, siihen tulee puuttua. Lisäksi pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmassa edellytetään lainsäädännön kehittämistä ihmiskaupan torjumiseksi kaikissa muodoissaan, ihmiskaupan uhrien suojelemiseksi ja oikeusturvan parantamiseksi.

Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 2011
Sisäasiainministeri Päivi Räsänen