Takaisin pääsivulle

27 lokakuu
2011

KK: Teollisuuden siirtyminen pois Suomesta

Jätin tänään (27.10.2011) eduskunnassa seuraavan kirjallisen kysymyksen koskien teollisuuden ja työpaikkojen siirtymistä Suomesta EU:n ulkopuolisiin maihin:

Päästötavoitepyrkimysten vaikutus työpaikkojen siirtymiseen EU:n ulkopuolisiin maihin

EU-maat ovat sitoutuneet vuoteen 2020 mennessä vähentämään unionin alueen hiilidioksidipäästöjä 20 prosentilla vuoden 1990 tasosta sekä tuottamaan 20 prosenttia energiasta uusiutuvilla energiamuodoilla.

Tämä on johtanut siihen, että paljon energiaa tarvitseva teollisuus ja työpaikat ovat alkaneet siirtyä EU:n ulkopuolelle, ympäristövaatimustasoltaan heikompiin maihin, joissa päästöjä ei rajoiteta eikä niistä sakoteta. Tällainen kehitys sekä saastuttaa ympäristöä enemmän että rapauttaa Euroopan heikkoa taloutta entisestään. Teollisuuden lisäksi myös tavalliset kotitaloudet ovat joutuneet ahtaalle jatkuvasti kohoavien sähkölaskujen kanssa. Financial Times uutisoi 17.10.2011, että Euroopan komissiosta vuodettu muistio lupaa EU:n liike-elämälle ja kotitalouksille ”ainakin 20 vuotta kohoavia energiakustannuksia”.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Onko hallitus tietoinen EU:n päästötavoitteisiin pyrkimisen vaikuttavan suomalaisen teollisuuden ja suomalaisten työpaikkojen siirtymiseen ympäristövaatimustasoltaan heikompiin maihin ja mitä se aikoo tehdä asialle?

Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 2011
Olli Immonen /ps.

 

Sain 17.11.2011 kysymykseeni ministeriltä seuraavan vastauksen:

Sekä nykyinen että edellinen hallitus on EU:ssa ajanut linjaa, jossa huomioidaan riski eurooppalaisen ja sitä kautta myös suomalaisen teollisuuden ja tätä kautta suomalaisten työpaikkojen siirtymiseen ympäristövaatimuksiltaan heikompiin maihin. Tätä niin sanottua hiilivuotoa on pyritty ehkäisemään lievittämällä hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä aiheutuvaa teollisuuden kustannusrasitetta päästöoikeuksien ilmaisjaolla ja päästökauppasektorin kohtuullisella päästövähennystavoitteella.

Tehokas Suomessa toimiva teollisuus saa edelleen kaudelle 2013-2020 suuren osan päästöoikeuksistaan ilmaiseksi EU-tason harmonisoitujen jakosääntöjen mukaisesti. Nämä säännöt suosivat nimenomaan tehokkaita laitoksia. Vuosien 2013-2020 päästökauppakausi sisältää aluksi 100 prosentin harmonisoidun ilmaisjaon niille teollisuuden aloille, jotka ovat alttiita merkittävälle hiilivuotoriskille. Tällä tarkoitetaan riskiä, että toimiala siirtää tuotantoa EU:n ulkopuolelle ilmastopolitiikasta aiheutuvien kustannusten vuoksi. Komissio on määritellyt nämä alat 24 päivänä joulukuuta 2009 antamallaan päätöksellään (2010/2/2010). Suurin osa energiaintensiivistä teollisuutta kuuluu tähän ryhmään. Hallitus vaikutti aktiivisesti harmonisoidun ilmaisjaon piiriin kuuluvien teollisuusalojen määrittelyyn ja harmonisoituihin ilmaisjakosääntöihin siten, että harmonisoiduissa säännöissä kohdeltaisiin mahdollisimman suopeasti Suomelle tärkeitä energiaintensiivisen teollisuuden aloja. Työ- ja elinkeinoministeriön näkemys on, että hiilivuodon torjumisen kannalta ensisijainen toimenpide on ilmaisjaon jatkaminen energiaintensiiviselle teollisuudelle myös jatkossa.

Hallitus aikoo myös jatkossa vaikuttaa EU:n päästökaupan toimenpiteiden sääntöihin siten, että niiden kautta tuetaan hiilivuotoriskin kohteeksi joutuneita teollisuudenaloja.

On selvää, ettei EU:n yksipuolisin toimin päästä ilmaston kannalta merkittäviin kokonaispäästövähennyksiin, vaan edellytyksenä on että kaikki merkittävät päästöjä tuottavat maat osallistuvat taakanjakoon. Siten voidaan myös osaltaan edistää teollisuuden yhtäläisiä toimintaedellytyksiä globaaleilla markkinoilla ja pienentää hiilivuoto-ongelmaa. Tätä tavoitetta hallitus on ajanut kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa ja tulee jatkossakin ajamaan.

Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 2011
Elinkeinoministeri Jyri Häkämies