Takaisin pääsivulle

16 toukokuu
2012

KK: Maahanmuuton ja kansainvälisen liikkuvuuden tilastointi Suomessa

Jätin tänään (16.5.2012) eduskunnassa hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen koskien maahanmuuton ja kansainvälisen liikkuvuuden tilastointia Suomessa:

Maahanmuuton ja kansainvälisen liikkuvuuden tilastointi Suomessa

Tilastokeskus, maahanmuuttohallinto, kaupungit ja erilaiset muut organisaatiot tuottavat tilastoaineistoa maahan- ja maastamuutosta. Valitettavasti näiden tilastojen tietoja ei yleensä analysoida tarkemmin, vaikka tilastointi on kehittynyt Suomessa paljon sitten 1990-luvun. Puutteellisen analysoinnin vuoksi muuttoliikkeisiin liittyvien ilmiöiden kokonaiskuva on hyvin kapea. Esimerkiksi maastamuuttoa ja Euroopan unionin sisäistä liikkuvuutta ei tutkita juuri lainkaan.

Syyt puutteelliseen tilastointiin ovat samat kuin muutkin muuttoliikkeiden hallinnon ja tutkimuksen puutteet: Suomessa ei ole tutkimusinstituutiota, jolla olisi tarpeeksi resursseja sekä globaaliin liikkuvuuteen ja maahanmuuttoon liittyvää osaamista. Muuttoliikkeisiin liittyvien ilmiöiden laajuuden ymmärtämiseksi ja niiden seurannan mahdollistamiseksi olisi tärkeää saada luotettavia ja monipuolisia tilastoja, joiden perusteella voidaan kohdistaa niukkoja resursseja oikein. Mitä huonompia tilastot ovat, sitä sattumanvaraisemmin resurssit tulee kohdistettua.

Toinen ongelma maahanmuuton tilastoinnissa liittyy maahanmuuttajan sekä maahanmuuttajataustaisen henkilön määritelmään tilastoissa. Määritelmän tulisi olla ei-suomalainen syntyperä, kun nykyisin se määritellään kieli- ja kansalaisuuspohjaisesti. Tämä tilastointitapa ei ota huomioon Suomen kansalaisuuden saaneita maahanmuuttajia tai sitä, että äidinkieltä voi vaihtaa. Maahanmuuttajien Suomessa syntyneiden lasten, toisen sukupolven, tilastolliseen seurantaan määritelmä soveltuu myös huonosti.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä maahanmuuton ja kansainvälisen liikkuvuuden puutteellisen tilastoinnin parantamiseksi?

Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 2012
Olli Immonen /ps.

 

Sain 13.6.2012 kysymykseeni ministeriltä seuraavan vastauksen:

Suomessa kansainvälisen muuttoliikkeen tilastointia ohjaavat ensisijassa väestötietoasetus (886/1993), kotikuntalaki (201/1994), ulkomaalaislaki (301/2004), Euroopan parlamentin ja neuvoston muuttoliiketilastoasetus ((EY) N:o 862/2007) sekä laki väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterin varmennepalveluista (661/2009). Lisäksi noudatetaan vakiintuneita kansainvälisiä suosituksia (mm. YK:n suosituksia).

Muuttoliikettä ja Suomessa asuvia ulkomaalaisia koskevat pääasialliset viralliset rekisteripohjaiset tietolähteet ovat väestötietojärjestelmä ja ulkomaalaisrekisteri. Maahanmuuttoviraston ylläpitämän ulkomaalaisrekisterin tietojen perusteella saadaan tiedot haetuista ja myönnetyistä oleskeluluvista kolmansien valtioiden kansalaisille ja EU-kansalaisten heihin rinnastettavien henkilöiden oleskeluoikeuden rekisteröinneistä. Ulkomaalaisrekisterissä ei ole tietoja Pohjoismaiden kansalaisten oleskeluoikeudesta Suomessa.

Ulkomaalaisrekisterin tilastot eivät ole varsinaisia väestötilastoja, vaan ne kuvaavat virastossa käsiteltyjen asioiden lukumääriä ja niissä tehtyjä ratkaisuja. Oleskelulupapäätöksiä koskevat tilastot ovat viitteellisiä toteutuneen maahanmuuton tarkastelun kannalta. Ne eivät kerro sitä, tuleeko luvan saaneesta henkilöstä maahanmuuttaja Suomeen. Ne kuvaavat kuitenkin sitä, mistä maista muuttopainetta Suomeen on ja millä perusteilla Suomeen pyritään eri lähtömaista.

Maahanmuuttovirastossa toimii EU-komission alaisen Euroopan muuttoliikeverkoston kansallinen yhteyspiste. Euroopan muuttoliikeverkosto (European Migration Network, EMN) on kaikissa EU-maissa toimivista kansallisista yhteyspisteistä sekä kansallisten verkostojen jäsenistä muodostuva tutkimus- ja tiedonvaihtoverkosto. EMN käyttää ja analysoi muuttoliiketilastoja tutkimusraporteissaan ja tuottaa vertailutietoa EU-jäsenmaista. Vuosittaiset raportit ja tutkimukset ovat julkisia ja saatavilla EMN-internetsivuilla.

Suomen EMN-yhteyspiste on aloittanut toukokuussa 2012 maahanmuuton osaamiskeskuksen perustamisen edellytyksiä koskevan selvityksen laatimisen. Selvitys perustuu hallitusohjelmassa todettuun tarpeeseen selkeyttää ja tehostaa maahanmuuton tilastointi- ja tutkimustoimintaa. Alustavien suunnitelmien mukaan maahanmuuton osaamiskeskuksen tehtävänä olisi nimenomaan kerätä, tuottaa ja analysoida tietoa maahanmuuttoasioita koskevan poliittisen päätöksenteon ja operatiivisen viranomaistoiminnan tueksi.

Tilastokeskuksen tehtävänä on ensi sijassa laatia yhteiskuntaoloja kuvaavia tilastoja. Tilastollisista tutkimuksista ja analyyseista vastaavat tutkimuslaitokset, yliopistot ja eri hallinnonalojen viranomaiset voimavarojensa mukaan. Tilastokeskuksen tilastoja käytetään erittäin laajasti tutkimustarkoituksiin. Tilastolaki (280/2004) mahdollistaa myös tilastotarkoituksiin kerättyjen yksikkötason tietojen luovuttamisen tutkimustarkoituksiin anonymisoituina aineistoina. Tällainen aineistojen tutkimuskäyttö on laajaa, ja aineistot voivat sisältää taustamuuttujina tietoja myös äidinkielestä, kansalaisuudesta ja syntymävaltiosta.

Tilastokeskus tuottaa muuttoliiketilastoja Väestörekisterikeskuksen korkealaatuisen väestötietojärjestelmän pohjalta Suomessa vakinaisesti asuvasta väestöstä. Tilastokeskus on julkaissut kansainvälistä muuttoliikettä ja siirtolaisia koskevia tilastoja mm. vuodesta 1994 alkaen vuosittain julkaisussa ”Ulkomaalaiset ja siirtolaisuus”. Julkaisu on sisältänyt keskeisimmät demografiset tiedot, ja siinä on kuvattu mm. ulkomaalaisten työllisyyttä, alueellista jakautuneisuutta, koulutusta ja perhesuhteita sekä ulkomaalaisten avio- ja avoliittoja. Tilastokeskuksen verkkopalveluista on nykyisin saatavissa eri aihealueiden tietoja äidinkielen, kansalaisuuden ja syntymämaan mukaan.

EU:n muuttoliiketilastoasetuksen mukaisia tilastoja tuottavat Tilastokeskus ja Maahanmuuttovirasto. Tilastokeskus tuottaa tilastotietoja kansainvälisestä muuttoliikkeestä, väestörakenteesta ja kansalaisuuden saaneista väestötietojärjestelmään perustuen. Maahanmuuttovirasto tuottaa oleskelulupa-, turvapaikka-, pakolais-, vastaanotto-, kansalaisuus- ja karkotustilastoja. Maahanmuuttovirasto tuottaa tilastot ylläpitämiensä rekistereiden pohjalta.

Tilastokeskus ja Maahanmuuttovirasto osallistuvat säännöllisesti Euroopan tilastoviraston (Eurostat) muuttoliikettä koskevan työryhmän (Working Group on migration) työskentelyyn. Lakisääteisen tilastotuotannon ohella työryhmässä käsitellään myös siirtolaisten kotoutumiseen ja sosiaaliseen integraatioon liittyviä tietotarpeita ja niitä koskevien tilastotietojen harmonisointia yhteisön jäsenmaissa. Yhtenä työryhmän tavoitteena on edistää ns. migration mainstreaming -periaatteen soveltamista, jonka mukaan tilastoja tulisi laatia myös maahanmuuttajaryhmittäin. Euroopan tilastojärjestelmässä muuttoliiketilastointi on erittäin korkean prioriteetin tilastointialue, ja muuttoliikkeestä julkaistut tilastot ovat eräs Eurostatin verkkosivujen seuratuimmista tilastojulkistuksista.

Eurostatin valmisteilla olevassa raportissa Euroopan parlamentille ja neuvostolle muuttoliikeasetuksen implementoinnista todetaan, että lainsäädännön myötä jäsenmaissa on saavutettu merkittäviä parannuksia kansainvälistä muuttoliikettä ja kansainvälistä suojelua koskevien tilastojen vertailukelpoisuudessa ja laadussa.

Kansainvälistä muuttoliikettä ja kansainvälistä suojelua koskevien tilastojen osalta voidaan todeta, että Suomen tilastot ovat luotettavia ja lainsäädännön mukaisia. Suomi osallistuu näiden tilastojen laadun ja sisällön kehittämiseen yhteistyössä Euroopan yhteisön jäsenmaiden kanssa. Suomessa käytettävän rekisteripohjaisen tilastointijärjestelmän ansiosta Suomen muuttoliiketilastot ovat kansainvälisesti vertaillen erittäin korkeatasoisia.

Varsinaisen kansainvälisen muuttoliikkeen tilastoinnin lisäksi erityisesti maahanmuuttajien elinoloja ja kotoutumista koskevien tietojen tarve kasvaa jatkuvasti. Koska Suomessa henkilötilastointi pohjautuu pääosin hallinnollisiin rekistereihin, maahanmuuttajista on pääsääntöisesti saatavilla samat tiedot kuin suomalaisistakin. Osa tilastoista laaditaan kysely- ja haastattelututkimusten pohjalta. Lisääntyneestä maahanmuutosta huolimatta otospohjaisissa kysely- ja haastattelututkimuksissa maahanmuuttajien määrät ovat vielä suhteellisen pieniä, ja näin ollen luotettavien tietojen tuottaminen niiden pohjalta erityisesti eri maahanmuuttajaryhmistä on vaikeaa.

Suomessa maahanmuuttajia koskevia tilastoja on saatavissa monipuolisesti, ja ne ovat laadukkaita. Tilastotietojen analysoinnin kehittäminen ja kansainvälisen muuttoliikkeen ja maahanmuuttajien elinolojen parempi kuvaaminen eivät näyttäisi edellyttävän niinkään tilastoinnin parantamista kuin jo olemassa olevien tietojen entistäkin parempaa hyödyntämistä, eri tahojen yhteistyön lisäämistä relevanttien tietotarpeiden tunnistamiseksi sekä sopimista tietojen tuottamisen ja päivittämisen vastuutahoista.

Esimerkiksi vuonna 2010 Tilastokeskus osallistui Kotouttamisen ja etnisten suhteiden seurannan kehittäminen -hankkeeseen ja tuotti sisäasiainministeriön toimeksiannosta kotouttamisindikaattoreita osana tätä hanketta. Tilastotietoja tuotettiin maahanmuuttajien työllisyysasteen, työttömyysasteen, käytettävissä olevien tulojen, pienituloisuuden sekä asumistiheyden kehityksestä, toisen asteen koulutukseen siirtyneistä, peruskoulun jälkeen ei välittömästi jatkaneista, tutkintoon johtaneen koulutuksen keskeyttäneistä ja lopettaneista sekä vieraskielisten esiopetukseen ja erityisopetukseen osallistumisesta. Tiedot koskivat vuosia 1981-2008 riippuen kunkin tilaston aikasarjojen mahdollisuuksista. Tiedot julkaistiin mm. sisäasiainministeriön verkkosivuilla.

Maahanmuuttajan, ulkomaalaisen tai ulkomaalaistaustaisen henkilön yksikäsitteinen määrittely on monimutkaista. Samoin syntyperäisen suomalaisen ja ei-suomalaisen syntyperän määrittely on erittäin vaikeaa, ja kaikkiin tarkoitukseen sopivaa määritelmää on tuskin löydettävissä. Oleellisempaa onkin, että eri tarkoituksiin on Suomessa käytettävissä joustavasti erilaisia tietoja ja määritelmiä. Väestötietojärjestelmään sisältyvät tiedot äidinkielestä, kansalaisuudesta ja syntymävaltiosta antavat kansainvälisesti vertaillen poikkeuksellisen hyvän mahdollisuuden laatia tarkoituksenmukaisia ja korkealaatuisia tilastoja maahan muuttaneista ja maassa asuvista henkilöistä. Esim. joissakin tapauksissa on tarpeen käyttää äidinkielen mukaista tilastointia (mm. koulutuksen järjestäjät tarvitsevat näitä tietoja).

Syntymävaltio ja äidinkieli ovat edelleen erinomaisia indikaattoreita haluttaessa määritellä ”ensimmäisen polven siirtolaisia”. Kansallisia ja kansainvälisiä tarpeita varten ja mm. ”toisen polven siirtolaisuuden” kuvaamiseen Tilastokeskus on kehittänyt maahanmuuttajien taustaa kuvaavan luokituksen, joka perustuu henkilön omaan ja henkilön vanhempien syntymävaltiotietoon. Toisin kuin esim. tieto kansalaisuudesta, tieto syntymävaltiosta on luonteeltaan pysyvä.

Edellä kuvatun pohjalta voidaan todeta, että Suomessa on saatavilla ja tarpeiden mukaan tuotettavissa kansainvälistä muuttoliikettä ja maahanmuuttajia koskevia laadukkaita ja monipuolisia tilastoja. Nämä tilastot ja mahdollisuus anonymisoitujen yksikkötason tutkimusaineistojen käyttöön antavat hyvät edellytykset kansainvälisen muuttoliikkeen ja maahanmuuttajien monipuoliseen tarkasteluun.

Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012
Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen