Takaisin pääsivulle

01 joulukuu
2011

KK: Kansalaisuustesti käyttöön Suomessa

Jätin tänään (1.12.2011) eduskunnassa hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen koskien Suomen kansalaisuutta hakevien kansalaisuustestejä:

Kansalaisuustestin järjestäminen Suomen kansalaisuutta hakeville

Vuonna 2005 Iso-Britannian hallitus otti käyttöön uuden ”Life in the United Kingdom” (”Elämä Yhdistyneessä kuningaskunnassa”) -testin. Kaikkien ulkomaan kansalaisten, jotka haluavat Britannian kansalaisiksi, on osallistuttava pakolliseen monivalintakysymyksiä sisältävään testiin ja läpäistävä se. Testin kysymykset käsittelevät elämää Isossa-Britanniassa, ja sillä mitataan kansalaisuutta hakevan henkilön brittiläisyyttä.

Yhä useampi Euroopan maa on ottanut viime vuosina käyttöönsä kansalaisuustestin. Testit ovat käytössä tällä hetkellä muun muassa Saksassa, Iso-Britanniassa, Hollannissa ja Tanskassa.

Suomen maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jorma Vuorio on todennut haluavansa selvittää, tarvittaisiinko Suomen kansalaisuutta hakeville oma testi. Hänen arvionsa mukaan kansalaisuustestin aloittaminen ei vaatisi suuria käytännön järjestelyjä. (Turun Sanomat 29.10.2010)

Kansalaisuustestin tarpeellisuutta ei ole vielä toistaiseksi tutkittu Suomessa. Muiden maiden kokemusten perusteella kansalaisuustesti on hyvä keino selvittää ja mitata, kuinka hyvin maahanmuuttajan kotoutuminen uuteen kotimaahan on onnistunut.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Onko hallituksella aikomus selvittää kansalaisuustestin tarpeellisuutta ja käyttöönottoa Suomessa?

Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 2011
Olli Immonen /ps.

 

Sain 28.12.2011 kysymykseeni ministeriltä seuraavan vastauksen:

Kansalaisuuslain muutos tuli voimaan 1. syyskuuta 2011. Muutoksella edistetään Suomessa pysyvästi asuvien maahanmuuttajien yhteiskunnallista osallisuutta ja kotoutumista mahdollistamalla kansalaisuuden saaminen nykyistä joustavammin. Kansalaisena ulkomaalainen hyväksytään yhteiskunnan täysivaltaiseksi jäseneksi tähän liittyvine oikeuksineen ja velvollisuuksineen. Myös Euroopan unionin komissio on todennut kansalaisuuden saamisen ja poliittisten oikeuksien myöntämisen pitkään unionin alueella oleskelleille maahanmuuttajille olevan oleellista kotoutumisprosessin kannalta.

Hallituksen esitystä edeltäneessä sisäasiainministeriön selvityksessä kansalaisuuslain muutostarpeista otettiin kantaa testien merkitykseen Suomen kansalaisuuslain kannalta. Lisäksi sisäasiainministeriössä on juuri valmistumassa kansalaisuustesteistä selvitys, jota eduskunta edellytti vastauksessaan hallituksen esitykseen kotoutumisen edistämisestä annetusta laista.

Kansalaisuustestit vaikuttavat mahdollisuuteen hakea kansalaisuutta yhdenvertaisin edellytyksin. Testit saattavat asettaa hakijat epätasa-arvoiseen asemaan esimerkiksi hakijoiden koulutus-, varallisuus- tai muun taustan vuoksi. Kulttuurisesti ja koulutustaustallisesti lähempää testausmaata tulevien hakijoiden voi olla helpompaa suoriutua testistä kuin kauempaa tulevien hakijoiden. Lisäksi esimerkiksi alhaisen koulutustaustan omaavien, oppimisvaikeuksista kärsivien, iäkkäiden tai vakavista sairauksista tai vammoista kärsivien hakijoiden voi olla vaikeaa suoriutua testistä.

Eri ryhmien tarvitsemat poikkeussäännökset ja -järjestelyt edellyttäisivätkin huolellista monialaista valmistelua. Esimerkkinä voidaan mainita kansalaisuuslain mukainen kielitaitoedellytys, joka osoitetaan usein yleisellä kielitutkinnolla. Kielitaitotestien laatiminen, järjestäminen ja arviointi edellyttävät laaja-alaista pedagogiikan ja testaussisältöjen ja -järjestelmien hallintaa. Yhdenvertaisuuden vuoksi kansalaisuustestin yhteydessä valtion tulisikin kyetä takaamaan testeihin valmentavaa laadukasta, kohtuuhintaista ja tasapuolisesti tarjolla olevaa koulutusta. Niin ikään valitusmahdollisuus testistä on merkittävä kysymys, joka saattaisi vaikuttaa kansalaisuusasioiden käsittelyaikoihin pidentävästi. Tällä hetkellä suurin osa kielteisistä kansalaisuuspäätöksistä on tehty kielitaitoedellytyksen täyttymättömyyden vuoksi.

Oleellinen kysymys kansalaisuustestejä mietittäessä on selkeän käsityksen muodostaminen siitä, mitä tietoutta testissä mitataan ja miksi. Osattavaksi edellytettävien asioiden märittely vaatii analyyttisen, laaja-alaisen pohdinnan siitä, mitä vastaanottavan maan uuden kansalaisen tulisi tietää ja osata ja onko tieto sellaista, että sen hallitsemisen testillä osoittamalla tulee olla edellytys kansalaisuuden saamiselle ja yhteiskunnan täysivaltaiseksi jäseneksi pääsylle.

Suomi pitää lähtökohtana, että mahdollisuus saada Suomen kansalaisuus tukee maahanmuuttajan kotoutumista ja yhteiskunnallisen yhteenkuuluvuuden tunnetta. Tästä syystä hallituksen esitykseen kansalaisuuslain muuttamiseksi ei sisällytetty yhteiskunta- ja historiatietoutta tai arvoja mittaavia testejä. Tämänkaltaisten testien nähdään usein mittaavan kotoutumisen onnistumista edellytyksenä kansalaisuuden saamiselle sen sijaan, että ne toimisivat maahanmuuttajan yksilöllisen kotoutumisprosessin tukena.

Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2011
Sisäasiainministeri Päivi Räsänen