Takaisin pääsivulle

26 syyskuu
2014

KK: Kansainvälinen liikkuvuus ja tautiriskien minimointi Suomessa

Jätin eduskunnassa tänään (26.9.2014) hallituksen vastattavaksi seuraavan kirjallisen kysymyksen koskien kansainvälisen liikkuvuuden aiheuttamien tautiriskien minimointia Suomessa:

Kansainvälisen liikkuvuuden aiheuttamien tautiriskien minimointi Suomessa

Kansainvälisen liikkuvuuden lisääntymisen myötä bakteerit, virukset, alkueläimet ja muut ihmisen taudinaiheuttajat ovat ryhtyneet leviämään aktiivisesti maasta toiseen. Mitä enemmän ihmiset liikkuvat paikasta toiseen, sitä tehokkaammin tarttuvien tautien erilaiset kannat kykenevät leviämään. Vielä 1980-luvun alussa uskottiin, että tartuntatautien aiheuttama kuolleisuus vähenisi edelleen tasaisesti koko maailmassa. Kolme vuosikymmentä myöhemmin tilanne näyttää kuitenkin hyvin toisenlaiselta: useat vanhat ja uudet tartuntataudit ovat synnyttäneet suuria maailmanlaajuisia epidemioita. Monessa maassa eliniän odotteet ovat romahtaneet ja yhä useampien maiden lapsikuolleisuus on kääntynyt nousuun.

Kansainvälisen terveysjärjestö WHO:n mukaan Länsi-Afrikkaa tällä hetkellä koetteleva Ebola-epidemia on riistäytynyt käsistä. Kyseistä epidemiaa ei ole vajaan 40-vuotisen historiansa aikana koskaan esiintynyt yhtä laajana kuin nyt. Ebola etenee Länsi-Afrikassa nopeammin kuin sen hillitsemiseen tähtäävät toimet. WHO:n mukaan epidemia uhkaa levitä useampiin maihin, jolloin se aiheuttaisi valtavia uhrimääriä sekä vakavan sosioekonomisen romahduksen.  Epidemia on osoittanut myös kykynsä levitä lentoliikenteen kautta, toisin kuin edellisten epidemioiden aikana.

Maailmalla esiintyvistä epidemioista tunnetuimpia ovat Ebolan lisäksi ihmisen immuunikatoviruksen eli HIV:n aiheuttama AIDS-epidemia. Kymmenet miljoonat ihmiset saavat vuosittain myös hepatiitti B- tai C-tartunnan pääasiassa likaisten neulojen välityksellä. Malaria on ihmisen vanhimpana taudinaiheuttajana surmannut tuhansien vuosien aikana enemmän ihmisiä kuin mikään muu tauti. Myös vuosien 1347–51 aikana miljoonia ihmisiä Euroopassa surmanneen Mustan Surman paluuta on pelätty. Hyvin tunnettujen tautien lisäksi maailmasta löytyy valtava määrä myös muita sairauksia, jotka voivat tulevaisuudessa aiheuttaa suuria epidemioita.

Kansainvälinen liikkuvuus on lisännyt merkittävästi myös riskiä sairastua tuberkuloosiin. Tuberkuloosi on hengitysteitse tarttuva, bakteerin aiheuttama infektio, johon sairastuu Suomessa vuosittain noin 300 ihmistä. Heistä suurin osa on ikäihmisiä, mutta nykyisin myös yhä useampi nuorempi ihminen sairastuu siihen. Tuberkuloosin lääkehoito kestää vähintään kuusi kuukautta, mutta joskus hoitoaika saattaa pitkittyä lääkkeille vastustuskykyisen tuberkuloosibakteerikannan kohdalla. Tuberkuloosi on tänä päivänä erityisesti köyhien maiden ongelma. WHO:n mukaan siihen sairastuu maailmalla vuosittain 8,7 miljoonaa ja menehtyy 1,4 miljoonaa ihmistä. Suomi luokitellaan tällä hetkellä kuitenkin vielä matalan tuberkuloosiriskin maaksi. Tuberkuloosirokote annetaankin maassamme vain sellaisille vastasyntyneille, joilla on suurempi riski altistua bakteerille.

Tuberkuloosibasillit ovat kehittäneet yhä useampia kaikille tunnetuille lääkkeille vastustuskykyisiä kantoja. Multiresistenttien TB-tapausten hoitaminen on erittäin kallista: kustannukset yhtä potilasta kohti ovat keskimäärin 100 000 dollaria, eikä potilaan henkeä onnistuta aina hoidosta huolimatta pelastamaan. Kaikille tunnetuille lääkkeille vastustuskykyisten bakteerikantojen kehittyminen on merkittävä uhka teollisuusmaiden väestölle. Globalisaation synnyttämät nopeat muutokset ovat entisestään vaikeuttaneet taistelua tuberkuloosia ja muita tauteja vastaan.

Suomen Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos THL ylläpitää maalistaa, jossa luokitellaan sairaudet, jotka kustakin maasta Suomeen tulevilta pakolaisilta ja turvapaikanhakijoilta seulotaan. Tällaisia sairauksia ovat muun muassa hepatiitti B, kuppa, suolistoloiset ja hiv. Mikäli kyseessä on korkean tuberkuloosiriskin maa, myös tuberkuloosi on seulonnassa mukana. Sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2009 julkaiseman Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden infektio-ongelmien ehkäisy -julkaisun mukaan Suomi ei kuitenkaan aseta maahantulolle terveydellisiä vaatimuksia, eivätkä seulonta ja terveystarkastukset ole pakollisia, vaan niihin pyydetään henkilöltä suostumus. Tartuntalain mukaan tarkastus tartuntataudin varalta on pakollinen ainoastaan tilanteessa, jossa henkilöllä epäillään olevan mahdollinen tartunta. Tartuntatautiin sairastuneiksi epäiltyinä pidetään henkilöitä, joissa havaitaan tautiin viittaavia oireita tai joiden jollakin muulla perusteella voidaan päätellään levittävän tartuntaa.

Viime vuosina on uutisoitu paljon maahanmuuttajataustaisten henkilöiden levittämistä mahdollisista tuberkuloositartunnoista. Jokin aika sitten esimerkiksi Tampereen seudun ammattiopistossa jouduttiin tarkastamaan ja keuhkokuvaamaan noin 80 tuberkuloosille altistunutta henkilöä, josta aiheutuneet kustannukset tulivat valtion maksettavaksi. Vuoden 2013 elokuussa ilmestyneen saksalaistutkijoiden julkaisun mukaan tuberkuloosi aiheuttaa koko Euroopan alueella 500 miljoonan euron kustannukset. Lisäksi tämä sitkeä keuhkosairaus aiheuttaa yli viiden miljardin euron välilliset menot työvoiman tuottavuuden laskun takia.

Koska tuberkuloositapaukset ja muut ihmisen taudinaiheuttajat ovat vaarassa yleistyä kansainvälisen liikkuvuuden lisääntymisen myötä, olisi tautien leviämisen ehkäisyyn panostettava nykyistä enemmän. Tuberkuloosin sekä muiden THL:n maalistassa määriteltyjen sairauksien seulonta tulisi asettaa pakolliseksi kaikille Suomeen saapuville kiintiöpakolaisille ja turvapaikanhakijoille. Lisäksi maassamme olisi harkittava vakavasti seulonnan ulottamista koskemaan myös riskimaista saapuvia tutkinto- ja vaihto-opiskelijoita sekä työperäisiä maahanmuuttajia.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Aikooko hallitus ulottaa pakolliset tautiseulonnat koskemaan kaikkia riskimaista Suomeen saapuvia kiintiöpakolaisia, turvapaikanhakijoita, tutkinto- ja vaihto-opiskelijoita sekä työperäisiä maahanmuuttajia?

 
Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 2014
Olli Immonen /ps