Takaisin pääsivulle

27 helmikuu
2014

KK: Eksoottiset eläinlajit sallittava lemmikeiksi myös tulevaisuudessa

Jätin tänään (27.2.2014) eduskunnassa hallituksen vastattavaksi seuraavan kirjallisen kysymyksen koskien eksoottisten eläinlajien sallimista lemmikeiksi myös tulevaisuudessa:

Eksoottisten eläinlajien salliminen lemmikeiksi

Maa- ja metsätalousministeriössä on käynnissä eläinsuojelulain uudistushanke, jossa linjatut lakimuutokset on tarkoitus saattaa voimaan vuoden 2015 alusta lähtien. Hankkeen ohjausryhmään kuuluu muun muassa Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto SEY, joka toi tiedotteessaan 17. helmikuuta 2014 ilmi kantansa eksoottisten lemmikkieläinten pidosta ehdottamalla Suomeen niin kutsuttua positiivilistaa. Kyseinen lista koostuisi niistä eläimistä, joiden pito lemmikkeinä olisi Suomessa sallittua. SEY:n mukaan positiivilista olisi yksi tapa tukea ja edistää eläinten oikeuksien toteutumista uudessa eläinsuojelulaissa.

Suomalaiset haluavat yhä useammin lemmikeiksi niin sanottuja eksoottisempia eläinlajeja. Perinteisten kotieläinten, kuten kissan, koiran ja hamsterin, rinnalle Suomeen onkin rantautunut monia uusia lemmikkieläinlajeja. Afrikkalaiset kääpiösiilit, minipossut ja erilaiset lintulajit ovat esimerkkejä laajan suosion kansalaistemme keskuudessa saaneista lemmikeistä.

Monilla eksoottisilla eläinlajeilla on tavallista vaativammat tarpeet ruokinnan, lämpötilavaatimusten, lajityypillisen käyttäytymisen sekä virikkeiden suhteen. Suomessa on muodostunut varsin kattava ihmisiä eksoottisten eläinlajien hankintaan, hoitoon ja ruokintaan valistava eläinyhdistysten verkosto. Internetin myötä tiedon määrä ja saatavuus eksoottisista eläimistä on väistämättä lisääntynyt Suomessa. Myös kyseisten lemmikkilajien kasvatus on yleistynyt maassamme, mikä edesauttaa niiden alkuperän selvittämistä ja ehkäisee eksoottisten eläinten laitonta maahantuontia.

Belgiassa käytössä olevalle lemmikkieläinten positiivilistalle on listattu vain sellaiset lemmikkieläinlajit, joille tavallisten ihmisten uskotaan kykenevän tarjoamaan lajityypilliset pito-olosuhteet. Tällä kyetään takaamaan eläinoikeuksien toteutuminen. Lemmikkieläinten positiivilistalle pääsyn edellytyksenä on myös se, että eläimen hyvinvoinnin edellytyksistä löytyy tarpeeksi tietoa ja hoidosta riittävästi asiantuntemusta. Lisäksi eläin ei saa olla vaaraksi ihmiselle eikä maan luonnolle.

Ajatus lemmikkieläinten positiivilistasta on teoreettisesti hieno, mutta käytännön tasolla se olisi kuitenkin toimimaton. Pelkästään erilaisia lemmikkeinä pidettäviä lintulajeja on todella paljon, ja niillä on keskenään hyvin erilaiset tarpeet niin ruokinnan kuin myös virikkeiden tai vapaana lentämisen vaatimusten suhteen. Positiivilistan luominen, ylläpitäminen ja valvonta olisi työlästä, sillä se vaatisi mittavan asiantuntijajoukon määrittelemään sallitut eläinlajit. SEY:n ilmoittamia positiivilistan kriteerejä muun muassa eläinlajin vaarasta ihmisille, muille eläinlajeille tai Suomen luonnolle voidaan pitää hyvin tulkinnanvaraisina. Ihmisten jo kauan lemmikkeinä pitämät kanit voivat aiheuttaa ensimmäisen tulkintaristiriidan, sillä niiden karkaaminen on synnyttänyt ympäristöllistä tuhoa aiheuttaneen niin kutsutun citykanipopulaation. Myös eläinlajin aggressiivisuuden määrittely on hankalaa, sillä maastamme on löytynyt esimerkiksi koira- ja kissayksilöitä, jotka ovat purreet ihmisiä aiheuttaen heille vammoja, tulehduksia ja verenmyrkytyksiä. Kyseisten positiivilistan kriteerien perusteella voitaisiin siis luokitella kielletyiksi myös erittäin tyypilliset ja suositut lemmikkieläinlajit yksittäistapausten perusteella, mikä ei ole varmasti tarkoituksenmukaista.

Eläinlajien sallimisen tai kieltämisen sijaan eläinsuojelulaissa olisi oltava tiukat määräykset siitä, miten lemmikkieläimelle taataan lajista riippumatta lajityypin vaatimat olosuhteet, ruokinta ja virikkeet. Eläinsuojelulaissa
määriteltyjen tarkkojen eläintenpitoa koskevien kriteerien ajanmukaistaminen olisi selkeästi parempi vaihtoehto kuin tehdä kategorista positiivilistaa kielletyistä ja sallituista eläinlajeista. Kyseisten pykälien tulkintaan ei saa jättää liikaa sijaa tulkinnanvaraisuudelle esimerkiksi eläinlajien tarvitsemien pito-olosuhteiden pinta-alan suhteen. Lemmikkieläinten hoidon osalta viranomaisten ja eläinharrastajien on syytä myös tehdä erilaista valistustyötä, jotta lemmikkien pitoon kykenemättömät ihmiset eivät ottaisi eläimiä hoidettavikseen. Yleisesti voidaan todeta eksoottisten eläinlajien hoidon olevan Suomessa erittäin laadukasta, mikä näkyy muun muassa eläinlääkärien kyvyssä hoitaa mitä erilaisimpia lemmikkieläinlajeja.

Kaiken kaikkiaan ehdotus positiivilistasta ei ole realistinen, sillä sen laatimisesta, ylläpitämisestä ja valvomisesta koituvat kustannukset olisivat kohtuuttomat. Positiivilistan käyttöönoton myötä maahamme todennäköisesti tuotaisiin laittomasti yhä enemmän eri eläinlajeja, mikä johtaisi suurentuneeseen riskiin tuontieläinten mukanaan tuomien tarttuvien tautien leviämiselle Suomessa.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Aikooko hallitus harkita lemmikkieläinten positiivilistan käyttöönottoa uuden eläinsuojelulain myötä ja tiedostaako hallitus, millaisia kielteisiä vaikutuksia sillä on sekä eläimiä että eksoottisia eläinlajeja omistaville suomalaisille?

Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2014
Olli Immonen /ps