Takaisin pääsivulle

11 huhtikuu
2012

Ilmastohysterialla Suomi suohon

Ohessa tänään (11.4.2012) Forum24-lehden verkkosivuilla julkaistu kolumnini:

Ilmastohysterialla Suomi suohon

EU on lähtenyt mukaan ilmastohysteriaan muun maailman katsellessa touhua vierestä. EU:n kasvihuonekaasupäästöt ovat vain 11 prosenttia maailman päästöistä. Kuitenkin EU:ssa on sitouduttu vuoteen 2020 mennessä vähentämään unionin alueen hiilidioksidipäästöjä 20 prosentilla vuoden 1990 tasosta sekä tuottamaan 20 prosenttia energiasta uusiutuvilla energiamuodoilla. Tästä johtuen paljon energiaa tarvitseva teollisuus ja työpaikat ovat alkaneet siirtyä EU:n ulkopuolelle ympäristövaatimustasoltaan heikompiin maihin, joissa päästöjä ei rajoiteta eikä niistä sakoteta. Tämä saastuttaa ympäristöä enemmän sekä rapauttaa Euroopan heikkoa taloutta entisestään. Teollisuuden lisäksi myös kotitaloudet ovat joutuneet ahtaalle kohoavien sähkölaskujen kanssa. Financial Times uutisoi syksyllä, että Euroopan komissiosta vuodettu muistio lupaa EU:n liike-elämälle ja kotitalouksille ”ainakin 20 vuotta kohoavia energiakustannuksia”.

Suomen hallitus on luovuttanut ympäristöasiat vihreiden käsiin. Vihreiden ajama ympäristöpolitiikka Suomessa ja EU:ssa on ajanut alas kilpailukykyämme tuottamatta silti ympäristöhyötyä. Hallituksen päätös olla myöntämättä uusia periaatepäätöksiä ydinvoimalle tämän hallituskauden aikana oli suuri virhe. Suomen kannattaisi panostaa kotimaiseen, turvalliseen ja puhtaaseen ydinvoimaan. Suomi ei pysty kilpailemaan halvalla työvoimalla eikä halvoilla raaka-aineilla. Ainoastaan kohtuuhintainen sähköenergia voi säilyttää teollisuuden ja työpaikat Suomessa. Suomen ei pitäisi lähteä mukaan Kioton toiselle velvoitekaudelle. Sopimus kattaa vain 15 prosenttia maailman päästöistä, koska muun muassa USA, Venäjä, Kanada ja Japani jättäytyvät sen ulkopuolelle. Sopimuksen mukana tuleva uusi nielulaskentasääntö on Suomelle merkittävä taloudellinen rasite. Uusi rikkidirektiivi puolestaan uhkaa kasvattaa suomalaisen teollisuuden kuljetuskustannuksia jopa puolella. Ilman rikkidirektiiviäkin teollisuusyritysten liikevaihdosta keskimäärin 15 prosenttia koostuu kuljetuskuluista. Euroopan komissio on esittänyt, että vuonna 2015 Itämerellä, Pohjanmerellä ja Englannin kanaalissa laivojen polttoaineen rikkipitoisuus laskettaisiin nykyisestä 1,0 prosentin rajasta 0,1 prosenttiin. Välimerellä sallitaan vuoteen 2020 saakka 4,5 prosentin pitoisuus.

Tämä asetelma, johon Suomi IMO:ssa vuonna 2008 ympäristöministeri Paula Lehtomäen (kesk.) johdolla sitoutui, murentaisi kilpailukykyämme entisestään. Suomi pohjaa taloutensa pitkälti vientiteollisuuteen. Viennistä 90 prosenttia perustuu laivaliikenteeseen, joka suuntautuu pääasiassa Keski-Eurooppaan. Rikkidirektiivi saattaisi puhtaasta ilmanlaadusta tunnetun ja Euroopan pisimmistä kuljetusmatkoista kärsivän Suomen selkeästi muita maita huonompaan asemaan.

Olli Immonen
kansanedustaja (ps.)
Oulu