Takaisin pääsivulle

27 helmikuu
2013

Hallituksen talouspolitiikka tuuliajolla

Ohessa sanomalehti Kalevassa tänään (27.2.2013) julkaistu kolumnini:

Hallituksen talouspolitiikka tuuliajolla

Jyrki Kataisen hallitus on ohjaamassa Suomea kohti taloudellista katastrofia. Hallituksen asettamia tavoitteita valtion velkasuhteen kääntämisestä laskuun ja budjettialijäämän supistamisesta yhteen prosenttiin BKT:sta ei tulla saavuttamaan vuoteen 2015 mennessä. Valtionvelan odotetaan nouseva käsittämättömään 100 miljardin euron kokonaissummaan vuoden 2014 aikana. Jos emme ryhdy nyt päättäväisiin toimenpiteisiin, suomalaisilla on tällä vauhdilla vuosina 2019-2020 valtionvelkaa yli 30 000 euroa kansalaista kohden, jolloin olisimme Pohjolan Kreikka. Tämä taloudellinen kehitys on suoraa seurausta valtion ja kuntien yli varojen elämisestä sekä maamme teollisen pohjan murenemisesta, joka on saanut vaihtotaseemme miinusmerkkiseksi ensimmäisen kerran sitten 1990-luvun. Vaihtotaseen kääntyminen alijäämäiseksi osaltaan kiihdyttää Suomen velkaantumista, jonka pidemmän aikavälin seuraukset tulevat olemaan tuhoisat maamme taloudelle.

Eurokriisin tähän asti toteutetut hoitotoimenpiteet eivät tule ainakaan helpottamaan Suomen talouden tasapainottamista tulevina vuosina. Hallitus on ollut hymysuin valmis syytämään miljardeja euroja kahdenkeskeisinä lainoina, ERVV-takauksina ja maksettuna EVM-osakepääomana Etelä-Euroopan pelureille ja Irlannin spekulanteille. Tukipakettivarat eivät kuitenkaan tule korjaamaan näiden kansantalouksien kroonista kilpailukyvyn puutetta, vaan nämä valtavat summat ovat kanavoituneet ranskalaisten ja saksalaisten pankkien holveihin.

Hallituksen harjoittamaa elinkeinopolitiikkaa voidaan pitää täysin epäonnistuneena. Rikkidirektiivin seuraukset tulevat olemaan tuhoisat kotimaiselle vientiteollisuudellemme. Kyseinen direktiivi tulee aiheuttamaan massiivisia kustannuksia merirahtiliikenteestä riippuvaiselle ulkomaankaupallemme, joka muutenkin on pahoissa vaikeuksissa. Hallituksen veropolitiikka on myös ollut katastrofaalista. Pieniä ammatinharjoittajia kuritetaan tänä vuonna arvonlisäveron korotuksella ja ansiotuloverotaulukon indeksitarkastuksista luopumalla. Satojen miljoonien eurojen satsauksilla erityisiin t&k-verokannustimiin ei taas tule olemaan minkäänlaista dynaamista vaikutusta kansantaloudellemme, sillä ne antavat yhteisöille mahdollisuuden tehtailla perusteettomia vähennyksiä. Pankkiveron käyttöönottoa voidaan myös pitää täysin päättömänä, sillä se tulee nostamaan lainojen marginaalia ja näin vähentämään yritysten halua hakea pankeilta rahoitusta.

Suomen olisi luovuttava kaikista keinotekoisista yritystuista, kuten muun muassa niiden t&k-hankkeiden rahoittamisesta, joilla ei ole todellista taloudellista lisäarvoa tuotettavissa kansantaloudellemme. Sen sijasta valtion olisi harkittava yhteisöveron tuntuvaa alennusta ja elinkeinonharjoittajien verovähennysviidakon perkaamista. Ansiotuloverotus olisi pidettävä tasolla, joka kannustaa työn vastaanottamiseen. Eurooppalaisesta velkojen yhteisvastuusta olisi päästävä eroon, sillä Suomi ei pysty pienenä pohjoisena vientivetoisena maana poliittisen eurohankkeen tulevaisuutta ratkaisemaan.

Olli Immonen
kansanedustaja (ps.)
Oulu