Takaisin pääsivulle

19 syyskuu
2018

Haittamaahanmuutto kuriin ja asuntoja töissä käyville suomalaisille

TIEDOTE 19.9.2018 (julkaisuvapaa heti)

Immoselta ja Puistolta ratkaisuja työvoiman kohtaanto-ongelmaan: Haittamaahanmuutto kuriin – ”Asuntoja töissä käyville suomalaisille”

Vaalien lähestyessä kaikki puolueet ovat kilvan huolissaan ”kohtaanto-ongelmasta” eli siitä, että työ ja sen tekijät eivät kohtaa.

Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen ja perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Sakari Puisto ovat kuitenkin sitä mieltä, että itse aiheutetulla, vastuuttomalla maahanmuuttopolitiikalla on ollut merkittävä rooli ongelmassa.

Turvapaikanhakijat pois kasvukeskuksista

Yksi kotouttamispolitiikan vakioväitteistä on, että se auttaa työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmaan.

– Kuten usein kerrotaan, oleskeluluvan saatuaan turvapaikanhakijat kyllä muuttavat erittäin hanakasti kasvukeskuksiin lähelle työpaikkoja. Sitä ei kuitenkaan sanota ääneen, että useimmat eivät tule töihin kyseisiin työpaikkoihin, Puisto toteaa.

– Tosiasiassa kohtaanto-ongelma siis pahenee, kun työpaikat ja nimenomaan työtä tekemättömät kohtaavat. Kun samoilla asuntomarkkinoilla on nyt uusi ryhmä tukien varassa eläviä, vastaavasti työtätekevien ja työpaikkojen kohtaaminen vaikeutuu entisestään.

Työssäkäyvä väki kilpailee samoista asunnoista ja nämä asunnot ovat pois niiltä henkilöiltä, jotka ovat tai voisivat olla töissä kyseisissä työpaikoissa.

Työssäkäyvät asuvat yhä kauempana

Kasvaneen kysynnän tuoman hintapaineen vuoksi moni työssäkäyvä asuu kauempana. Lisääntyneet liikkumisen kustannukset puolestaan heikentävät edelleen työtätekevien ostovoimaa.

– Tilannetta voitaisiin korjata ensinnäkin hillitsemällä haittamaahanmuuttoa, jolloin paine kasvukeskuksissa vähenisi jo sinänsä merkittävästi. Toiseksi nyt tämän vuoksi asumis- ja toimeentulotukiin sitoutuvia varoja ja vuokra-asuntotuotantoa voitaisiin kohdentaa aidosti hyödyksi, Immonen ehdottaa.

Asumistukien määrä tuplaantunut

Jo pelkästään koko asumistukien määrä on ylittänyt 2 miljardia, määrä on peräti tuplaantunut kymmenessä vuodessa. Suomen liikenneverkon korjausvelka puolestaan on 2,5 miljardia euroa ja kasvaa 100 miljoonalla eurolla vuodessa.

– Vapautuvia määrärahoja voitaisiin käyttää liikenneyhteyksien kehittämiseen työmatkustamisen helpottamiseksi ja siten kohtaanto-ongelman lieventämiseksi, Immonen ja Puisto pohtivat.