Takaisin pääsivulle

19 heinäkuu
2012

Euroalue on hajotettava

Puheenvuoroni eduskunnassa torstaina 19.7.2012:

1) Valtioneuvoston tiedonanto eduskunnalle Euroopan rahoitusvakausvälineen varainhankinnalle myönnettävästä valtiontakauksesta Espanjan pankkisektorin vakauttamiseksi annettavaa lainoitusta varten Ainoa käsittely

Valtioneuvoston tiedonanto VNT 3/2012 vp

Olli Immonen /ps:

Arvoisa herra puhemies! MTV3:n tekemän kyselyn mukaan joka toinen suomalainen haluaisi euroalueen hajoavan ainakin osittain. Vain noin joka kuudes suomalainen on puolestaan sitä mieltä, että EU:n olisi kehityttävä tiiviimmän talousliiton eli liittovaltion suuntaan. Nämä kansan mielipiteet eivät näytä euroeuforiassa piehtaroivaa hallitusta hetkauttavan, vaan hulluuden riemumarssi kohti Suomen kansantalouden lopullista tuhoa jatkuu.

Nykyistä kehitystä tarkasteltaessa näyttää siltä, että EU-eliitti on hivuttamassa Eurooppaa kohti pysyvää tulonsiirtounionia. Tämä tarkoittaisi Suomen aseman muuttumista Etelä-Euroopan elättimaiden ja niiden suurimman tukijan Ranskan vakituiseksi luotottajaksi.

Arvoisa puhemies! On täysin selvää, ettei yksikään Euroopan velkamaa pysty antamaan täysiä reaalivakuuksia, joten tässä mielessä SDP:n vakuusteatteria on ollut varsin turhauttavaa seurata. Esimerkiksi Kreikan osalta Suomi sai salatun vakuussopimuksen lisäksi todella heikot vakuudet. Nämä vakuudet eivät tasan tarkkaan turvaa suomalaisten saatavia. Espanjan kohdalla vakuudet ovat vain 40 prosenttia pääomasta, mutta kun otetaan huomioon ERVV:n 165 prosentin ylitakaus, ovat vakuudet vain reilut 20 prosenttia tästä kokonaissummasta. Suomi ei siis saa täysimääräisiä vakuuksia.

Arvoisa puhemies! Mielestäni paras ratkaisu tässä tilanteessa olisi nykyisen euroalueen hajottaminen. Etelä-Euroopan heikkojen velkamaiden ja pohjoisen vahvojen kansantalouksien tulisi siirtyä omiin valuuttoihinsa, jolloin kansallisten valuuttojen arvo vastaisi kyseisten maiden reaalista kansantaloudellista tilaa. Eurosta eroamista on pidetty aiemmin tabuna, josta ei sovi puhua. Onneksi tämä tabu alkaa pikkuhiljaa murtua, sillä ovathan useat tunnetut talousasiantuntijat tyrmänneet nykyisen tukipakettipolitiikan ja varoittaneet siitä Suomelle koituvista massiivisista kustannuksista. Olisikin näin tärkeää, ettei eurosta eroamista tyrmättäisi suoralta kädeltä eikä hysteerisesti maalailtaisi tuomiopäivän kuvia niistä seurauksista, joita syntyisi paluusta kansalliseen omaan valuuttaan. Espanjan todennäköinen maksukyvyttömyys sekä Italian liittyminen samaan elättikerhoon hyvin varmasti hajottaisivat euron kokonaan. Hallituksen olisikin nyt syytä varautua tähän laatimalla toimintasuunnitelma Suomen markkaan palaamisesta.

Eurosta eroamista on helppo puolustaa ja perustella Suomen talouden terveellä pohjalla ja sillä, että oman valuutan turvin elävät maat, kuten esimerkiksi EU-jäsenet Ruotsi, Tanska ja Iso-Britannia, pärjäävät erittäin hyvin. Vapaasti kelluva kansallinen valuutta myös säätelee työvoiman hintaa muihin maihin nähden pitämällä työvoiman kustannustason kilpailukykyisenä. Eurossa pysymistä on puolestaan perusteltu eurovaluutan vakaalla arvolla, ja kansaa on peloteltu täystuholla, mikäli eliitille rakas europrojekti epäonnistuisi. Kuitenkin katsottaessa taaksepäin maamme taloushistoriaan huomataan, ettei markan kelluessa valuutan arvo vaihdellut yhtään sen enempää kuin euronkaan aikana.

Arvoisa herra puhemies! Duo Katainen ja Urpilainen tullaan muistamaan rahanlapioimispolitiikkansa myötä oliivimaissa suurina hyväntekijöinä. Valitettavasti Suomen tulevat sukupolvet vain joutuvat tulevaisuudessa tämän maailmaa syleilevän solidaarisuuden maksumiehiksi.

Katso puheenvuoro YouTubesta