Takaisin pääsivulle

27 kesäkuu
2013

Eroon eurosta ja EU-jäsenehdot uusiksi

EU:n ja euron suosio on vajonnut ennätyksellisen alas kautta Euroopan. Tämä johtuu pääasiassa joutumisestamme tilanteeseen, jossa vahvemmat kansantaloudet, kuten Saksa, Hollanti, Belgia ja Suomi, toimivat velkaisten kriisimaiden maksumiehinä. Euron suhteen on enää kaksi vaihtoehtoa: eroaminen eurosta tai EU:n syventäminen keskusjohtoiseksi liittovaltioksi. Neuvostoliitto yritti korjata sosialismin ongelmat lisäämällä sosialismia. Se ei tunnetustikaan toiminut.

Ongelman ydin on se, ettei euromailla ole itsenäistä rahapolitiikkaa. Kriisimaat tarvitsisivat devalvaation ja Saksa revalvaation. Euro myös on, ja tulee aina olemaan, epäoptimaalinen valuutta-alue kieli- ja kulttuurieroista johtuen. Kielierojen takia federalistien haaveilema työvoiman vapaa liikkuvuus on täyttä utopiaa, kun ottaa huomioon, että EU:n virallisten kielten määrä lähentelee kolmeakymmentä. Kulttuurierojen takia taas tulee olemaan jatkossakin mahdotonta valvoa, että kaikki noudattaisivat samoja sääntöjä. Ei auta vaikka kuinka luodaan uusia talousongelmien ratkaisemiseen tähtääviä sääntöjä, mikäli niitä ei osassa maita noudateta.

Suomi ei tulisi vielä tässä vaiheessa kärsimään taloudellisesti eurosta eroamisesta, minkä vahvistaa mm. J.P. Morgan -pankin raportti[7] viime vuodelta. Mitä pitempään Suomi kuitenkin jatkaa eurossa, sitä enemmän Suomi joutuu sitoutumaan tuhoisaan tukipakettipolitiikkaan, ja sitä tuhoisammat seuraukset tulevat olemaan liittovaltion syventyessä ja euron lopulta hajotessa. Tällä hetkellä pankkiunionin ja suorien pankkitukien valmistelut ovat jo täydessä tohinassa. Mikäli Suomi siirtyisi nyt omaan valuuttaan, uuden valuutan kurssi ja korkotaso vastaisivat pitkälti euron nykyistä tasoa. Suomen erinomaisen luottoluokituksen ansiosta on jopa todennäköistä että pääomapaon sijaan Suomeen virtaisi nykyistä enemmän ulkomaista pääomaa. Enää ei ole aikaa jahkailuun.

Euroalueen selviytyminen riippuu viime kädessä Saksasta. Mikäli Saksa kyllästyy tukipakettipolitiikkaan ja päättää irtautua eurosta, johtaisi tuo myös muiden euromaiden paluuseen omiin valuuttoihinsa. Tässä tapauksessa kustannukset olisivat kuitenkin Suomen kannalta suuremmat kuin mikäli Suomi irtautuisi eurosta nyt, kun markkinat ovat vielä vakaat. Suomen euroero ei taloudellisessa mielessä euroa horjuta, vaikkakaan poliittista vaikutusta ei voi kiistää. Ero eurosta on puukonisku federalistien rintaan. Suomen tulee kuitenkin valita kahdesta huonosta vaihtoehdosta vähemmän huono: hyvissä ajoin eurosta eroamisesta aiheutuva poliittinen kustannus tai myöhäisessä vaiheessa eroamisesta aiheutuva taloudellinen kustannus.

Tässä vaiheessa kannattaa myös unohtaa puheet euron tilalle tulevista valuuttaunioneista. Mahdollisen uuden valuuttaunionin muodostaminen tulisi olemaan pitkä prosessi, eikä sellaisesta puhuminen ole euroeron kannalta millään tavalla ajankohtaista tai olennaista. Mikäli Suomi jossain vaiheessa päättää liittyä uuteen valuuttaunioniin, tulisi se tapahtumaan vasta vuosia sen jälkeen, kun Suomi on ensin siirtynyt eurosta omaan valuuttaan.

Eurooppalaiset eivät halua luovuttaa itsenäistä päätäntävaltaansa ylikansalliselle eliitille ja hypätä jäsenvaltioiden budjetteja sanelevaan tulonsiirtounioniin. Kansa ei halua liittovaltiota, jossa velat ja vastuut ovat yhteiset. Eurosta eroamiselle on jo olemassa kaikki tarvittavat perustelut ja suunnitelmat, mutta Suomen tulevaisuus EU:n jäsenenä vaatii kuitenkin vielä selvityksiä.

Nyt on oikea hetki aloittaa selvitykset siitä, mihin kaikkiin EU:n elimiin Suomen kannattaa jatkossa kuulua, ja mitkä ovat sellaisia asioita, joista Suomen on parempi päättää itse. Toisin sanoen, Suomen on laadittava uudet ehdot EU-jäsenyydelleen, jotka tulee neuvottelujen päätyttyä hyväksyttää kansanäänestyksessä. Mikäli kansa ei uusia ehtoja hyväksy, tulee Suomen erota euron lisäksi myös EU:sta.

Suomen euroeron käytännön toteutuksessa hyödynnettävää materiaalia:
1. Leaving the Euro: A Practical Guide, Wolfson 2012 -talouskilpailun voittaja
2. The NEWNEY approach to unscrambling the Euro, Wolfson 2012 -talouskilpailun top 5
3. Rethinking the European monetary union, Wolfson 2012 -talouskilpailun top 5
4. Minimising the financial cost, and maximising the economic opportunities, of Euro Exit, Wolfson 2012 -talouskilpailun top 5
5. A Primer on the Euro Breakup: Depart, Default, and Devalue as the Optimal Solution, Wolfson 2012 -talouskilpailun top 5
6. A plan for a country to exit the Euro Zone, Porton yliopiston taloustieteen professorin selvitys
7. Flows & Liquidity, Current account progress and risks, J.P. Morgan Suomen euroerosta, 20.6.2012
8. Miten euroalue kehittyy?, Suomen Perustan PTT:ltä tilaama selvitys, 25.1.2013
Allekirjoittaneet
Petri Kivikangas, TkK
Olli Immonen, kansanedustaja (ps.)
Juho Eerola, kansanedustaja (ps.)