Takaisin pääsivulle

15 helmikuu
2009

Eksoottista värinää Oulun seudulla

Oulun seudulla on tapahtunut monikulttuurisella rintamalla loppuvuodesta paljon.

Muun muassa 22.10.2009 saimme kokea Oulussa palan monikulttuurista ravintolakulttuuria, kun Oulun keskustassa sijaitsevan pitserian edustalla oli useaan otteeseen kahakoita, joissa käytettiin terä- ja lyömäaseita. Kahakointiin osallistui kymmenkunta miestä, ja paikalle lähetettiin useita poliisipartioita. Poliisin mukaan välikohtauksiin liittyi toisen pitserian työntekijöiden uhkailua ja kiristämistä. Molemmat pitsapaikat ovat ulkomaalaisten omistuksessa.

Kaleva uutisoi (29.10.2009) Haukiputaalle suunniteltavan avattavaksi uutta vastaanottokeskusta. Vähän myöhemmin Kaleva uutisoi (17.11.2009) paperiversiossaan Haukiputaan kunnanhallituksen tulleen kuitenkin järkiinsä ja päättäneen yksimielisesti, ettei Haukiputaalle oteta pakolaisia.

Ei mitään hyvää, ettei jotain huonoakin. Kaleva uutisoi (4.12.2009) Pudasjärven vastaanottokeskuksen toiminnan laajenevan. Pudasjärven kaupunki vuokraa vanhusten laitosyksikkönä toimineen Helmikodin Oulun vastaanottokeskukselle ensi vuoden alusta alkaen. Helmikodin tilojen käyttöönotolla mahdollistetaan nykyistä laajempi turvapaikanhakijoiden vastaanottotoiminta. Tämä kaikki on luonnollisesti seurausta epäonnistuneesta ulkomaalaislakiuudistuksesta ja turvapaikanhakijoiden määrän räjähdysmäisestä kasvusta.

Poliisi.fi -nettisivuilta löytyi tietoa, jonka mukaan 4.12.2009 Oulussa Heikinharjun vastaanottokeskuksessa yksi turvapaikkaa hakenut mies oli alkanut käyttäytyä ”levottomasti” saatuaan kielteisen päätöksen turvapaikka-asiassa. Käyttäytymisellään hän oli saanut 20 muuta henkilöä käyttäytymään samoin. Poliisi joutui rauhoittamaan tilanteen menemällä vastaanottokeskukseen usean partion voimin ja ottamalla vastaanottokeskuksesta kaksi mieshenkilöä säilöön.

Kaleva uutisoi (5.12.2009) paperiversiossaan Siikajoen Ruukin kylänraitin ilmeen muuttuneen huomattavasti monikulttuurisemmaksi, kun 180-paikkainen Ruukin vastaanottokeskus avattiin reilun vuoden tauon jälkeen viime kesän alusta. Siikajoen kunnanjohtaja Kaisu Tuomen mukaan vastaanottokeskustoimintaa ei Siikajoella mielletä rasitteeksi, vaan erilaisten kulttuurien tuomaksi ”rikkaudeksi”. Monikulttuurisuus ehti välillä vähän hiipua muutamaan kymmeneen ulkomaalaiseen, mutta nyt katukuvaa rikastaa taas useampi sata ulkomaalaista.

Parhaiten monikulttuurisuus näkyy Ruukin koululla, jonka 250 oppilaasta lähes 30 prosenttia (70 kpl) on ulkomaalaistaustaisia. Oppilaat edustavat yhdeksää eri kansalaisuutta ja eri kieliä on vieläkin enemmän. Koululle on jouduttu palkkaamaan opetukseen neljä uutta opettajaa ja neljä avustajaa. Erään opettajan mukaan Ruukin koulu pyrkii ylläpitämään monikulttuurisuutta, koska koululle on ”vain rikkaus”, että sen pihapiirissä on erilaisia ihmisiä.  (Kalevan lyhyeen uutiseen oli saatu mahdutettua termi ”rikkaus” peräti neljä kertaa.)

Haluaisin tietää, millä tavalla tämä etnisten oppilaiden kirjo aidosti rikastuttaa koulua ja Siikajoen kuntaa. Uskallan väittää monikulttuurisuuden olevan Siikajoen kunnalle kaikkea muuta kuin rikkaus. Esimerkiksi Ruukin koululle on jouduttu verovaroin palkkaamaan maahanmuuttajille neljä uutta opettajaa ja neljä avustajaa. Yleensä valtio kustantaa kunnille vuoden verran valmistavaa opetusta per maahanmuuttaja. Tämän jälkeen kulut siirtyvät kuntien (= kunnan veronmaksajien) maksettaviksi. Muualla päin Suomea eri kulttuureihin kuuluvat vieraskieliset oppilaat ovat aiheuttaneet resurssipulaa, opetuksen tason heikkenemistä ja muita ongelmia. Ovatko maahanmuuttajat kouluille rikkaus, jos nämä esimerkiksi erityisiä tukitoimia tarvitessaan syövät resursseja muulta opetukselta? Helsingin Sanomat uutisoi (19.10.2009), että pääkaupunkiseudulla suomalaisperheet ottavat lapsensa yhä useammin pois koulusta, kun maahanmuuttajien osuus on noussut kouluissa lähelle 40:tä prosenttia. Perheet jopa muuttavat alueelta pois saadakseen lapsensa toiseen kouluun.

Kaleva uutisoi (5.12.2009) paperiversiossaan Oulun seudun vauraana kasvukeskuksena houkuttelevan ulkomaisia rikollisryhmiä. Poliisin mukaan osalla romanialais- ja bulgarialaiskerjäläisistä on suorat yhteydet kotimaidensa järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Poliisi uskoo, että jo tulevana kesänä toiminnan todellinen luonne paljastuu ja tulossa on laaja asuntomurtojen sekä omaisuusrikosten aalto. Ryhmät ovat koonneet tietoja sopivista murtokohteista Oulussa ja Oulun seudulla. Ryhmillä uskotaan olevan linkkejä Suomessa asuviin maanmiehiinsä.

Mitähän seuraavaksi? Monikulttuuristuva yhteiskunta on yllätyksiä täynnä.